Keho kokee, tuntee ja aistii

Kepeli-hankkeessa kehollisia harjoituksia pidetään ensisijaisen tärkeinä: kun kotoutuminen hidastuu, voivat keholliset harjoitukset olla avain oppimislukkoihin. Mistä kehollisuudessa oikein on kysymys? Asiaa avaa Kepeli-hankkeessa työskentelevä psykomotoriikan asiantuntija Anita Ahlstrand. Blogitekstin lopussa on hauskoja kehollisia harjoituksia, joita voi kokeilla oman ryhmän kanssa vaikka heti!

”Kerro minulle ja unohdan, näytä minulle ja muistan, tee kanssani ja ymmärrän.” Kiinalainen sananlasku

Ihminen havainnoi, kokee ja oppii tuntemaan omaa kehoaan liikkuessaan yhdessä muiden kanssa. Eheäksi ihmiseksi kasvaminen tarvitseekin oman kehon arvostamista, positiivisia kehokokemuksia ja mahdollisuuden turvalliseen keholliseen ilmaisuun.

Leikkiminen ja yhdessä liikkuminen parhaimmillaan virittää, innostaa ja voimaannuttaa. Zimmer (2011) sanoo, että ”tie ihmiseen itseen on silta toiseen ihmiseen”! Turvallisen ohjaajan käsissä monipuolinen yhdessä liikkuminen tarjoaa mahdollisuuden oman kehon ja persoonan hyväksymiselle ja kehotietoisuuden edistämiselle sekä erilaisten aistielämysten kokemiselle.

Keholla ja kehosta saaduilla kokemuksilla on suuri merkitys ihmisen identiteetin kehittymiselle. Ihmisen keho viestittää tunteista, tarpeista ja elämyksistä kaiken aikaa.  Kehon kokemukset muodostuvat ihmisen eletystä elämästä, tunteista ja kulttuurista. Näiden viestien tunnistaminen ja  ymmärtäminen vaatii oman kehon aistimista sekä kehon viestien tunnistamisen harjoittelua turvallisessa ympäristössä.

Valitettavasti perinteinen ryhmäliikunta tai joukkuelajit antavat liian vähän mahdollisuuksia oman kehon kokemusten reflektiolle. Saatujen kehontuntemusten työstäminen ja niistä keskustelu muiden kanssa kehittää kuitenkin kykyä tunnistaa ja erotella omia tuntemuksia sekä hyödyntää saatua tietoa oman kehosuhteen muodostamiseen. Oman kehon ymmärtämisen kehittyminen auttaa ihmistä tunnistamaan myös muiden kokemuksia. Kepeli-hankkeessa ihmisiä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, ja kehollisuus otetaan harjoitteiden kehittämisen lähtökohdaksi. Oppiminen ei tapahdu perinteisesti pulpeteissa, vaan kokonaisvaltaisesti, toiminnallisten, kehollisten ja elämyksellisten harjoitteiden avulla.

Tässä muutamia makupaloja kehollisiin harjoituksiin:

Sanaton paikanvaihto

• Jokainen valitsee paikkamerkin ja paikan salissa. Harjoitus tehdään pelkällä katsekontaktilla, ilman eleitä tai puhetta. Kun katseet kohtaavat, nyökätään ja vaihdetaan paikkaa. Saman henkilön kanssa vaihdetaan paikkaa vain kerran.

Sovelluksia:

• paikanvaihdon puolessa välissä kätellään
• paikanvaihdon puolessa välissä hypätään ja kätellään….
• keksitään yhteinen tapa liikkua ja kohdata

Lahjan antaminen

• Ollaan pareittain. Annetaan parille kuvitteellinen lahja, jonka pari ottaa vastaan perustellen, miksi hän tarvitsee lahjaa.
  ”Minulla on sinulle lahja. Kukkaruukku.”
  “Kiitos! Tämä on tarpeellinen! Olen pitkään haaveillut uudesta kesähatusta”.
• Sovellus: Käydään lyhyitä dialogeja.
  “Kukkaruukku, ole hyvä!”
  “Kiitos! Tämä on kaunis!”

Minä päätän säännön

• Jokaisella on oma keila tai puupalikka pystyasennossa edessään.
• Tarkoituksena on kaataa sovitusta merkistä muiden keiloja niin paljon kuin ehtii ja samalla suojella omaa keilaa koskematta siihen.
• Kuka tahansa voi milloin vain nousta tuolille ja keksiä leikkiin uuden säännön, esim.:
  “Sääntö: kaikki kulkevat yhdellä jalalla.”
  “Sääntö: jokainen laulaa.”
• Ainoastaan yksi osallistuja voi olla kerrallaan tuolilla ja säännön julkistamisen aikana ollaan koskematta keiloihin.
• Leikki jatkuu uuden säännön mukaisella lisäyksellä.
• Lopussa keskustellaan siitä, millaisia sääntöjä kehittyi ja pohditaan, miten ne vaikuttivat leikin kulkuun.

Tutustu myös THL:n Arkitoiminta ja luovat menetelmät pakolaisten mielen hyvinvoinnin tukena -seminaarin tallenteeseen, jossa esiteltiin Kepeli-harjoitteita.

Teksti ja kuva: Anita Ahlstrand, Metropolian lehtori, Kepelin asiantuntija psykomotoriikassa

Lähteet:
Ahlstrand, A. & Miettunen, S. (julkaistaan keväällä 2017) Taitoa, iloa ja oivalluksia – yhdessä liikkuen. Helsinki: Opike.
Parviainen, J. 2016. Keho tietää, kertoo ja kehittää itsetuntemusta. Liikunta ja Tiede 53: 2-3/2016, 10-15)
Zimmer, R. 2011. Psykomotoriikan käsikirja. Lahti: VK-kustannus Oy.