Vinkkejä vetäjälle: miten puhun niin, että kaikki ymmärtävät?

Tästä blogitekstistä löytyy lista vinkkejä, jotka auttavat Kepeli-harjoitteiden ohjaajaa selkeiden ohjeiden muotoilussa. Tärkeintä on kielen selkeys, toisto, kuvalliset vihjeet ja elekieli.

Suomen kieli sanoo tervetuloa -hankkeen kieliopaskouluttajat ovat antaneet hyviä vinkkejä siitä, miten suomea ulkomaalaisille opettavan kielioppaan kannattaa puhua, jotta kielenoppijat hyötyisivät kielituokiosta kaikkein eniten. Olen koostanut näistä vinkeistä viiden kohdan muistilistan myös Kepeli-harjoitteiden ohjaajalle. Mitä vähemmän osallistujat puhuvat ja ymmärtävät suomea, sitä tärkeämpää näiden ohjeiden noudattaminen on:

1) Pyri yksinkertaiseen puheeseen. Jos leikissä pitää mennä piiriin, toista kehotus joka kerta samalla tavoin, esim. Tulkaa piiriin. Vältä pitkiä puheenvuoroja. (EI esim. ”No nyt voitais seuraavaks sitten tehdä vaikka niin, että kaikki tulee tähän piiriin…”)

2) Käytä paljon elekieltä ja hyödynnä tilaa. Kun nimeät uusia esineitä, osoita niitä tai näytä niiden kuva.

3) Aina, kun kehotat oppijoita tekemään jotakin, näytä itse edellä.

4) Opeta hyödyllisiä kokonaisia fraaseja aidoissa vuorovaikutustilanteissa, älä verbin perusmuotoja tai verbin taivutusta. Kun uudet sanat sijoittuvat heti toimiviin kielellisiin rakenteisiin, oppijoiden lauseseitti ja kielellinen verkosto alkavat muodostua ja uusien sanojen käyttöönotto on vaivattomampaa. -> Tulkaa piiriin / Tulkaa tänne / Tulkaa kahville / Tulkaa meille! Oppija voi käyttää kaikkia näitä ilmaisuja vaikka heti, kun taas rimpsu ”tulla / tulen / tulet / tulee / tulemme / tulette / tulevat” jää aidosta kielenkäyttötilanteesta irralliseksi.

5) Uskalla ja malta toistaa, toistaa ja toistaa (vaikka se tuntuisi hölmöltä). Pyydä myös oppijoita toistamaan.

Pelit ja leikit ovat mainio paikka oppia kieltä: kun kieli yhdistyy toimintaan, fraasit jäävät paremmin mieleen!

Teksti: Eveliina Korpela, Metropolia Ammattikorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori ja Kepeli-aktiivi