Mihin kaikkeen tiskiharja taipuu?

Tässä tiskiharjan muotoisia makupaloja Kepeli-ohjaajakoulutuksen ensimmäisestä osiosta 7.11.2017

Erilaisten arkipäivän välineiden käyttö lisää luovuutta ja rikastuttaa ryhmän kokemuksia. Lisäksi niiden hyödyntäminen toiminnallisissa harjoitteissa sitouttaa ja motivoi ryhmää. Osallistujalla ei yleensä ole ennakkokäsityksiä siitä, miten arkipäivän välinettä tulisi käyttää liikkumiseen, ryhmän toimintaan tai kielenoppimiseen. Arkipäivän välineiden ja -materiaalien käyttö ohjaustilanteessa madaltaakin osallistujan kynnystä lähteä kokeilemaan ja ideoimaan: kukaan ryhmästä ei tiedä, mikä esimerkiksi on oikea tapa käyttää tiskiharjaa puheenvuorojen jakamiseen.

Erilaiset arkipäivän välineet ja -materiaalit tuovat piristävää vaihtelua ryhmän ohjaamiseen ja palvelevat tavoitteiden saavuttamisessa joskus jopa paremmin kuin perinteiset opetuksen tai ohjauksen välineet. Yhdessä ryhmän kanssa ideointi on kaikin puolin loistavaa sosiaalisten taitojen ja puheen harjoittelua. Yhdessä ideoiden ja arkipäivän välineitä käyttäen on omissa ryhmissäni syntynyt lukuisia uusia harjoitteita, pelejä ja leikkejä. Suunnittelijoina ovat olleet nimenomaan osallistujat. Oma roolini ohjaajana on ollut ainoastaan tuoda välineet paikalle, antaa lyhyt ohje, kannustaa ja ihastella yhteistyötä ja lopputuloksia!

Tällä tavoin syntyi ensimmäisessä Kepeli-ohjaajakoulutuksessakin paljon erilaisia toiminnallisia harjoituksia, pelejä ja leikkejä. Kaksi ryhmää valitsivat arkipäivän väline -kasasta tiskiharjan, jossa on imukuppipohja. Sen ympärille kehitettiin esimerkiksi seuraavia harjoitteita:

Tiskimikki (2 – 3 chiliä)

• Tavoitteena on rohkaista osallistujia puhumaan, unohtamaan jännittäminen ja virheet
• ”Mikrofonina” käytetään hassua imukupilla seisovaa tiskiharjaa, eli tiskimikkiä.
• Tiskimikki kiertää piirissä, ja kukin saa puhua vuorollaan tiskimikkiin.
• Ohjaaja antaa aiheen, esim. ”Tänään keskustellaan perheestä. Kun saat tiskimikin, kysy vieruskaverilta: Minkälainen perhe sinulla on? Anna sitten tiskimikki vieruskaverille, joka kertoo omasta perheestään jonkin asian ja kysyy seuraavalta.”
• Harjoitteessa ujoimmatkin pääsevät ääneen ja puheliaimmat osaavat rajata puhettaan, kun puheenvuoro on aina vain sillä, jolla on tiskimikki.
• Sovellus: opepöydällä voi olla punainen ja vihreä tiskimikki. Jos joku ryhmässä ei ymmärrä jotakin tai haluaa antaa palautetta, voi käydä kertomassa palautteen tiskimikkiin (negatiivinen palaute kerrotaan punaiseen tiskimikkiin ja positiivinen palaute vihreään tiskimikkiin). Näin palautteen antamisesta tulee sallittua ja hauskaa – koko ryhmä hyötyy ja ohjaajakin saa ideoita ja vinkkejä ohjaukseen.

Minä se vain tiskaan astioita (1-2 chiliä)

• Tiskiharjan lisäksi tarvitaan kertakäyttöastioita/lasten leikkiastioita tai vastaavia
• Ryhmäläiset käyvät vuorotellen ”tiskaamassa” astioita ja tiskiharja toimii viestikapulana.
• Tiskatessa sanotaan ääneen mitä tehdään: ”Tiskaan lautasia, tiskaan haarukoita, tiskaan laseja…” Jokainen ottaa omalla vuorollaan aina uuden tiskattavan, niin että kohta koko astiasto on tiskattu.
• Sovellus: Ohjaaja sanoo, mitä kulloinkin tiskataan: ”Tiskaa mukit! Tiskaa lusikat…” Tiskaaja toistaa: ”Tiskaan tiskaan, nyt tiskaan mukit”

Varoitus: saatat löytää itsesi kaupan hyllyjen välistä tutkimassa erilaisia pesusieniä, tiskiharjoja, kertakäyttöastioita tai keittiövälineitä. Ja samalla kuumeisesti pohtien, miten niitä voisi käyttää tehtävien toiminnallistamiseen, ryhmän liikuttamiseen tai vaikka uusien pelien kehittämiseen.

Anita Ahlstrand, liikunnan opettaja, psykomotoriikan asiantuntija ja Kepeli-aktiivi