Kepeli arvioijan silmin

”Kepelissä pelillisyys on yhdistetty kielenopetukseen, draamaharjoituksiin ja kehollisuuteen; harjoitteiden läpileikkaavana teemana on yhteisöllisyys ja keskinäinen oppiminen”, kirjoittaa Elina Ekholm Kepeli-hankkeen arviointiraportissa. Lue tästä lisää Elinan kokoamia näkemyksiä ja omaa pohdintaa Kepelistä.

Ensimmäinen kosketukseni maahanmuuttajatyöhön oli toimiessani vietnamilaisten pakolaisten opettajana 1980-luvun alussa. Vastavalmistuneena sosiaalipoliitikkona innostusta oli riittämiin, opetuskokemusta ei lainkaan. Yhteiskuntatietoa opetettiin tuolloin tulkin avulla: opettaja kertoi suomalaisesta yhteiskunnasta, tulkki tulkkasi ja opiskelijat yrittivät pysyä hereillä. Suotuisan työllisyystilanteen ja sitoutuneen työtiimin ansiosta tulokset olivat kuitenkin hyviä, ja lähes kaikki kurssilaiset pääsivät töihin. Olen muistellut näitä työurani alkuvuosien kokemuksia useasti toimiessani Kepeli-hankkeen arvioijana: olisipa meillä jo tuolloin ollut nämä harjoitteet käytössä!

Kepeli-hanke asettautuu kotoutumistyön kentällä pelillisten, toiminnallisten, liikunnallisten ja taidelähtöisten työtapojen leikkauspisteeseen.  Kepelissä pelillisyys on yhdistetty kielenopetukseen, draamaharjoituksiin ja kehollisuuteen; harjoitteiden läpileikkaavana teemana on yhteisöllisyys ja keskinäinen oppiminen.  Hankkeen arviointiaineisto koostui kahden sähköisen kyselyn 89 vastauksesta, noin 50 henkilön kuulemisesta sekä havainnoinnista hankkeen järjestämissä koulutuksissa.
Kepeli on ollut arvioijan unelmatyö, jossa olen päässyt haastattelemaan huippukouluttajia, sitoutuneita hanketyöntekijöitä ja innostuneita osallistujia. Maahanmuuttajataustaisten osallistujien mielestä Kepeli-harjoitteiden avulla voi ylläpitää kielitaitoa, laajentaa sanavarastoa, löytää itsestään luovuutta ja kekseliäisyyttä, saada itseluottamusta, miettiä asioita uusista näkökulmista ja pitää hauskaa.

Kepelin ansiona on moniaistisen ja -kanavaisen oppimisen korostaminen sekä psykomotoriikan ja kehollisuuden tuominen kotouttamistyöhön. Fyysinen liike jo sinänsä purkaa stressiä ja jännitystä sekä lisää aivojen verenkiertoa, mikä edistää oppimista. Kun mielen ja kehon yhteisyys ymmärretään ja mieleen pyritään vaikuttamaan kehon kautta, oppiminen saa uuden ulottuvuuden ja tehostuu itsestään. Maahanmuuttajien joukossa on henkilöitä, joilla on diagnosoimattomia oppimisvaikeuksia. Taustalla voi olla traumaattisia kokemuksia, vähäinen tai olematon koulutustausta tai joitakin neurologisia tai fysiologisia ongelmia. Psykomotorinen lähestymistapa voisi tuoda uusia työvälineitä myös tämän ryhmän tukemiseksi.

Yksi hankkeessa apuohjaajana oleva Metropolian opiskelija kiteytti hienosti Kepeli-filosofiaa toteamalla, että Kepeli luo pedagogisesti kolmannen tilan, jossa maahanmuuttajat ja myös kouluttajat pystyvät tarkastelemaan sekä vanhaa että uutta kulttuuria. Draamaharjoituksissa monet osallistujat ovat roolin suojassa uskaltautuneet käyttämään kieltä aiempaa rohkeammin. Toiminnalliset harjoitteet voivat tarjota turvallisen oppimistilanteen, jossa asioita voidaan tarkastella uusista näkökulmista. Monet osallistujat myös korostivat sitä, miten kuvien käyttö helpottaa kielenoppimista. Kepeli onkin osoittanut, miten paljon luovuutta ihmisistä löytyy, kun heille tarjotaan turvallinen mahdollisuus sitä harjoittaa. Kepeli-harjoitteet vaativat kuitenkin ohjaajilta herkkyyttä ja kykyä tunnistaa harjoitteiden vaikeusaste ja soveltuvuus kullekin ryhmälle.

Nyt helteisen kesän jälkeen Kepelin arvioinnista palautuu mieleen erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin se, miten innostuneesti osallistujat lähtivät itse kehittelemään pelejä, jotka voisivat auttaa maahanmuuttajia hyvän elämän alkuun Suomessa. Toiseksi oli hienoa havaita, miten paljon iloa ja naurua oppiminen ja opettaminen voi tuoda mukanaan. Yksi kouluttaja ilmaisi tämän sanomalla, että Kepelissä on brändätty hauskuusmenetelmä, joka helpolla ja matalalla kynnyksellä tukee funktionaalista ja kontekstuaalista kielenoppimista ja ryhmäytymistä.
Toivottavasti Kepeli-harjoitteet jäävät elämään ja löytävät yhä uusia käyttäjiä ja kehittäjiä!

Elina Ekholm
VTT, hanketoimija

Lähde: Kepelin arviointiraportti