Liikunnan kautta oman paikkansa löytäminen suomalaisessa yhteiskunnassa

Tässä tekstissä Elina Vastakoski pohtii, minkälaisia haasteita liikunnan ja kotoutumisen välillä on ja toisaalta, mitä kaikkea liikunta mahdollistaakaan maahanmuuttajatyössä. Kirjoitus pohjautuu Vastakosken (2018) tekemään kirjallisuuskatsaukseen sekä niihin kokemuksiin, joita hän sai ohjatessaan Kepeli- ja Sporttia kaikille -hankkeiden yhteistä naisten liikuntaryhmää ”Suomea liikkuen”.

Kepeli-harjoitteiden tarkoitus on osallistaa, ruokkia luovuutta sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja toimintaa. Liikuntakentällä taas painotetaan luotettavaa ja turvallista ilmapiiriä, tuetaan hyvinvointia ja tuodaan iloa arkeen. Näiden yhdistelmästä lähtikin versoamaan ajatus Kepeli-harjoitteiden liikunnallistamisesta ja soveltamisesta liikunnan maailmaan.

Liikunta kotoutumisen välineenä

“Miten liikunta vaikuttaa meihin?”

Liikunnan positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin on tutkittu paljon, ja liikunnalla on suomalaisessa yhteiskunnassa oma paikkansa; hyötyliikuntana, harrastuksina ja yhteisöllisyyden tuojana, toimintaympäristönä, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja vahvistaa hyvinvointiaan itselleen sopivalla tavalla.

Liikunta kotoutumisen välineenä on hieman vähemmän tunnettu osa-alue. Sitä on kyllä tutkittu, mutta pääasiassa siitä näkökulmasta, miten maahanmuuttajia kotoutetaan liikunnan avulla, eikä niinkään siitä näkökulmasta, että liikunta olisi osa kotoutumisprosessia ja maahanmuuttajan arkea. Liikunta voi kuitenkin toimia välineenä, jonka kautta ihminen voi löytää paikkansa uudessa kotimaassaan.

“Voinko ohjata kaikille saman tunnin?”

Aiemmista tutkimuksista nousee esille erilaisia maahanmuuttajien liikuntaan liittyviä haasteita; vaatetuksen huomioiminen, arvojen huomioonottaminen, heikko lajitietämys ja tieto erilaisista liikunnan muodoista sekä liikunnan hintavuus ja saavutettavuus. Nämä haasteet tulisi huomioida aina, kun järjestetään maahanmuuttajille suunnattua liikuntaa. Haasteisiin perehtyminen on oiva mahdollisuus toiminnan asiakaslähtöiselle kehittämiselle.

Liikunnan mahdollisuudet yksilölle

Liikunnan merkitys kotoutumisessa on merkittävä, sillä liikuntaryhmää voi tarkastella pienoisyhteiskuntana, jossa maahanmuuttaja pääsee harjoittelemaan uuden kotimaansa tapoja, joko muiden maahanmuuttajien kanssa tai “sekaryhmässä” kantaväestön kanssa. Ryhmissä tutustutaan suomalaisen liikunnan erityispiirteisiin sekä aikakäsitykseen – me suomalaiset kun olemme tunnetusti tarkkoja kellonaikojen kanssa.

Aikakäsityksestä hyvä esimerkki löytyy Suomea liikkuen -ryhmästä, jossa olen ohjaajana saanut myös pohtia omaa ohjaajuuttani, kun ohjattavat ovat saapuneet vähän ennen tai jälkeen akateemisen vartin, ja kesken ohjauksen saattaakin tulla rukoilun aika. Aikakäsityksen oppiminen on siis molemminpuolista.

Liikunnan kautta maahanmuuttaja voi kokea yhteenkuuluvuutta ja pääsee kommunikoimaan myös muiden suomalaisten kanssa. Lisäksi hänen oma suhteensa liikuntaan muokkautuu. Liikuntaryhmän Suomea liikkuen ohjauksissa yhdeksi tärkeimmistä elementeistä onkin muodostunut yhdessä tekeminen. Kepeli-harjoitteet ovat lisänneet yhdessä tekemistä ja kommunikaatiota osallistujien välillä, ja vaikuttaisi siltä, että osallistujat hakevat liikuntaryhmistä liikunnan lisäksi myös sosiaalista kanssakäymistä.

Liikunta mahdollistaa myös kielen oppimista ja tutustumista hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Juuri kielen oppiminen ja hyvinvointi-käsityksen ymmärtäminen ovatkin ehkä selkeimpiä liikunnan mukanaan tuomia hyötyjä kotoutumiselle. Yhtenä haasteena liikunnan ja kielen yhdistämisessä on kuitenkin se, että voi olla vaikeaa keskittyä kahteen uuteen asiaan samaan aikaan; kielen oppimiseen ja oman kehon liikuttamiseen. Ohjauksissa olemme huomanneet, että toinen teemoista kannattaa ottaa painopisteeksi: esimerkiksi tuttujen sanojen kautta harjoitellaan keskittymistä vaativampaan liikuntaan, tai toisaalta uusien kieleen liittyvien asioiden opettelussa käytetään tuttua liikuntamuotoa tai liikkeitä.

Syyt liikkumiselle

“Miks me tehdään tätä? Miks me ollaan täällä?”

Kepeli-harjoitteiden liikunnallistaminen yhdistää liikuntamaailmaa ja maahanmuuttajatyötä. Voisiko liikunnan maailmasta olla apua kielen oppimiselle ja suomalaisen kulttuurin ymmärtämiselle?

Suomea Liikkuen -ryhmässä tutustuttiin joka ohjauskerralla eri liikunnan teemaan, joista edustettuina olivat muun muassa kestävyys, voima, tanssi, tasapaino, kehonhuolto, koordinaatio sekä pallopelit. Näiden teemojen kautta tutustuttiin erilaisiin liikuntamuotoihin, kehon monipuoliseen liikuttamiseen ja harjoiteltiin suomen kieltä liikunnallisten harjoitteiden kautta.

Vahvimpina suuntaviivoina Kepeli-harjoitteiden liikunnallistamisessa toimivat liikkumisen motivaatio, terveyshyödyt ja sosiaalisuus sekä liikunnan monipuolisuus.
Liikkumisen motivaatio: Meillä kaikilla on oma suhteemme liikuntaan. Matalan kynnyksen liikuntapalvelut ovat tärkeä ponnahduslauta suomalaiseen yhteiskuntaan ja vapaa-ajanviettotapoihin
Terveyshyödyt: Liikunnallisten leikkien kautta voidaan käsitellä erilaisia teemoja ja oppia vahvistamaan omaa hyvinvointia. Liikunnalliset menetelmät myös tuovat monipuolista liikettä keholle ja vahvistavat kuntoa.
Monipuolinen ja sosiaalinen liikunta: Liikunnalliset harjoitteet myös esittelevät erilaisia tapoja liikkua ja harrastaa liikuntaa sekä lisäävät kommunikaatiota osallistujien välillä. Ne myös rohkaisevat tutustumaan uusiin ihmisiin.

Kirjoittanut: Kepeli-hanketyöntekijä ja vastavalmistuva sosionomi (AMK) Elina Vastakoski

Teksti pohjautuu Elina Vastakosken vuonna 2018 julkaisemaan kirjallisuuskatsaukseen “Kehollisuus ja liikunta kotoutumisen tukena”. Lue koko kirjallisuuskatsaus täältä.