Mitä tänään opin? Täydennä virkkeitä!

Tässä harjoitteessa arvioidaan omaa oppimista. Harjoite aktivoi osallistujia keskustelemaan ja antaa osallistujille hyviä fraaseja oman oppimisen kuvailuun.

Ryhmäkoko ja tila: 3 – 20; riittävä avoin tila, johon osallistujat mahtuvat seisomaan piiriin.
Kanavat: liikkuminen, toiminta ja puhe
Tarvikkeet: Oppimisen arviointiin soveltuvat väitteet. Voit tehdä väitteet itse tai soveltaa näitä. Väitteet voi kirjoittaa fläppitaululle etukäteen, lisäksi on hyvä, että jokainen saa väitteet myös paperilla.

Tavoitteet:
Sisältö: Oman oppimisen tunnistaminen ja omien vahvuuksien näkeminen.
Kieli: Oman oppimisen kuvailuun liittyvä sanasto ja fraasit, sivulauseet: Parasta tänään oli, kun… Minua jännitti, kun… Ymmärrän nyt paremmin, miksi… Tiedän nyt enemmän siitä, miten… Olen tänään huomannut ensimmäistä kertaa, että…
Ryhmä: Opitun jakaminen ryhmässä; reflektointi yhdessä ryhmän kanssa.

Ohjeet:
Tämän harjoitteen voi toteuttaa:

• Oppimistuokion päätteeksi (esim. 2 tunnin työpajan lopuksi).
• Opinto- tai ryhmätyökokonaisuuden päätteeksi.
• 1. Esittele arviointitehtävä ja kerro, miksi se tehdään. Korosta, että oikeita vastauksia ei ole, ja jokainen saa vastata omien tuntemustensa mukaan.
2. Jos ryhmä puhuu suomea jo hyvin, väitelauseet voi käydä läpi yhteisesti fläppitaululla ja täydentää niitä suoraan suullisesti. Jos ryhmä ei ole vielä kovin taitava suomen kielessä, täydennettävät väitteet on hyvä jakaa jokaiselle paperilla niin, että kaikki saavat ensin rauhassa miettiä, miten täydentäisivät virkkeitä. Vaikeat sanat käydään yhdessä läpi ja autetaan jokaista täydentämään lauseita.
3. Kun kaikki ovat valmiita, väitteitä käydään läpi piirissä seisten. Jokainen saa vuorollaan sanoa ääneen väitteen, jonka on täydentänyt. Väitteitä ei tarvitse mennä järjestyksessä, eikä kaikkien osallistujien kaikkia väitteitä tarvitse käydä läpi.
4. Jos on samaa mieltä väitteen esittäjän kanssa, astuu piirissä askeleen eteenpäin. Jos on eri mieltä, voi ottaa askeleen taaksepäin. Mitä enemmän osallistujat yhtyvät väitteeseen, sitä pienempi piiristä tulee.
5. Jos ryhmä osaa suomea jo melko hyvin ja ryhmän tavoitteena on oppia kieltä lisää, jokaisesta väitteestä voi nostaa esiin tarkempia kielellisiä yksityiskohtia. Esimerkiksi 1) millainen lausetyyppi on kyseessä (peruslause, omistuslause, verbi + verbi-lause) tai 2) mikä taivutusmuoto tarvitaan väitteessä olevan verbin kanssa (oppia lisää + mistä jne.).

Huomioitavaa ohjauksessa:

• Koska väitteiden täydentäminen voi olla haastavaa, on tärkeää auttaa niitä, joiden suomen kielen taito ei vielä riitä.
• Osallistujat saavat itse valita, minkä väitteen sanovat ääneen koko ryhmässä. Osa väitteistä voi olla henkilökohtaisia, eikä niitä tarvitse kertoa koko ryhmälle.
• Osallistujien voi olla vaikea nostaa esiin vain yhtä asiaa.  Voit sanoa, että väitteitä voi täydentää monilla eri tavoilla, ei tarvitse valita vain yhtä.
• Ryhmäläisten mahdolliset virheelliset rakenteet on hyvä korjata hienovaraisesti niin, että ohjaaja toistaa väitteen täydennyksineen oikeassa muodossa, mutta ei korosta virhettä.
• Joissakin tilanteissa täydennettävät väitteet toimivat paremmin kuin valmiit väittämät. Täydennettävät väitteet auttavat ohjaajaa näkemään, mihin asioihin ryhmäläiset kiinnittävät huomiota ja mitä asioita he pitävät merkityksellisinä.  Toisaalta väitteiden täydennys vaatii jo hyvää kielitaitoa.

Ideoita jatkotyöskentelyyn:

• Väitteitä voidaan arvioida myös jana-arviointina, jolloin osallistujat ovat janan eri päissä sen mukaan, ovatko väitteen kanssa samaa vai eri mieltä.
• Jos ryhmän kielitaito riittää, ryhmäläiset voivat itse keksiä uusia väitteiden alkuja, joita muut täydentävät. Esim.  Minua nolotti, kun… Kaikkein eniten olisin halunnut… En olisi ikinä uskonut, että…