Ohjeita harjoitteiden ohjaamiseen
Julkaistu: 08.11.18 · Kategoria: Suomen kieli
Suomen kieli -osion harjoitteissa keskiössä on toiminnallinen kielenopetus. Harjoitteissa liikutaan ja puhutaan paljon – ja kirjoitetaan vähän. Kosketuksen, toiminnan, liikkeen ja rytmin avulla aktivoidaan oppijoiden aistit, jolloin myös kielelliset rakenteet, sanat ja fraasit jäävät paremmin mieleen. Harjoite saattaa rakentua jonkin kielellisen piirteen ympärille, jonkin laajemman rakenteen opiskelun varaan tai sitten harjoitteessa treenataan jossain tietyssä vuorovaikutustilanteessa käytettyjä hyödyllisiä fraaseja. Monissa harjoitteissa keskitytään myös kuuntelemaan ja erottamaan äänteitä.
Ohjeita harjoitteiden ohjaamiseen
Suomen kieli -harjoitekokonaisuuden ovat koonneet Eveliina Korpela ja Anita Ahlstrand.
Opittu kieli käyttöön
Tavoitteena on, että harjoitteissa opitut asiat tulisivat osaksi osallistujien arkista kielenkäyttöä. Harjoitteissa herätellään oppijoiden halua ilmaista itseään ja viestiä ajatuksistaan. Sen vuoksi harjoitteissa korostetaan oppijoiden aktiivista roolia kielenkäyttäjänä. Tarve ilmaista itseään synnyttää motivaation oppia ja opiskella kieltä – ja siinä sivussa oppija alkaa hallita myös rakenteita ja muotoja. Rakenteista ja muodoista ei siis kannata lähteä liikkeelle, sillä oppijan hyvä itsetunto ja tarve ilmaista itseään riittävät pitkälle silloinkin, kun kielelliset rakenteet eivät välttämättä ole vielä hallussa.
Ohjaajan on hyvä miettiä, mitkä tilanteet ja fraasit tai millainen sanasto ovat ryhmälle tärkeitä, ja valita ja muokata käyttämänsä Kepeli-harjoitteet sen mukaan. Jos äitiryhmän haasteena on ymmärtää, miten ja mitä lastenhoitaja kertoo lapsen päiväkotipäivästä, leikitään päiväkotipäivää ja harjoitellaan sopivaa sanastoa ja sopivia fraaseja tähän tilanteeseen. Jos taas nuorten miesten tavoitteena on tutustua (suomalaisiin) tyttöihin, voidaan treenata iskurepliikkejä ja tutustua suomalaisiin seurustelukäytäntöihin pelin muodossa. Mitä tärkeämpiä harjoitteissa opitut kielelliset ilmaukset ovat osallistujien arkielämässä, sitä varmemmin he myös oppivat ne.
Miksi harjoitteiden jälkeen on tärkeää keskustella?
Kokemuksemme on, että erityisesti kielenopiskeluun orientoitunut osallistuja ei välttämättä hahmota toiminnallisia harjoitteita kielenopiskeluksi. Kaikki osallistujat eivät ehkä ymmärrä, mitä heiltä odotetaan ja miksi. Draamaharjoitukset tuntuvat turhalta leikiltä tai adjektiivikyykkyhippa kummalliselta puuhastelulta. On tärkeää, että harjoitteiden jälkeen ryhmässä jaetaan ajatuksia siitä, mitä harjoitteiden aikana opittiin ja mikä opitussa on tärkeää ja hyödyllistä. Osallistujilta voi myös kysyä, mitä oppiminen heidän mielestään tarkoittaa. Reflektoiva keskustelu auttaa löytämään yhteisiä tavoitteita ja motivoi osallistujia jatkamaan.
Pitääkö ohjaajan tietää -si-nominityypin taivutussäännöt ja 4-verbityyppi?
Kepeli-harjoitteissa kielenopetus perustuu samaan näkemykseen kuin Toisto-menetelmässä, joka on dosentti Maria Ahlholmin ja S2-opettajaopiskelijoiden yhdessä kehittämä kielenopetusmenetelmä vapaaehtoisille kielioppaille (ks. suomenkielisanootervetuloa.fi). Kuka tahansa maahanmuuttajaryhmää vetävä voi myös opettaa suomea ilman, että tuntee ja tunnistaa suomen kielen rakenteen teoriaa.
Toisto-menetelmässä ja Kepeli-harjoitteissa kielen oppiminen nähdään vahvasti tilannesidonnaisena. Tärkeää on näkemys, jonka mukaan
- kielenoppiminen perustuu puhutun mallin toistamiseen, ei kielioppisääntöjen opetteluun,
- ensisijaista on suullisen kielitaidon opiskelu, joten uutta kieltä voivat oppia myös luku- ja kirjoitustaidottomat osallistujat,
- suomen kielen rakenne avautuu oppijoille helpommin, kun uusille sanoille ja ilmaisuille on olemassa valmiiksi pohja, laajempi kielellinen konstruktio,
- uusien sanojen käyttöönotto on vaivattomampaa, kun niitä opiskellaan tilanteissa ja toiminnassa,
- sanavaraston laajentaminen on helpompaa, kun sanat loksahtavat (käyttökelpoisissa muodoissa) suoraan rakenteisiin, fraaseihin ja oppijan kannalta hyödyllisiin kielenkäyttötilanteisiin,
- fonologian, intonaation ja äänteiden oppiminen mahdollistuu puhevirrassa, esimerkiksi suomen kielen painotus opitaan kuuntelemalla ja puhumalla.
(Lähde: suomenkielisanootervetuloa.fi)
Vinkkejä ohjaajalle (PDF)
Kepeli-harjoitteissa suomen kielen voi ottaa käyttöön, vaikka osaisi suomea vain muutaman sanan. Mukana on myös harjoitteita, joiden avulla edistyneemmät kielenoppijat pääsevät treenaamaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja argumentointia. Ohjaaja löytää Kepelin sivuilta kielitasoltaan sopivimman harjoitteen chilin avulla.
Chili-kielitaitotasokuvaukset (PDF)