Monikielisyys näkyväksi

Kepelissä ajatellaan, että uuden kielen oppimista helpottaa se, että oppijoiden oma kieli ja kulttuuri nähdään tärkeänä ja arvokkaana. Tässä tekstissä kurkistetaan Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeeseen, jossa tuodaan hienosti esiin kielitietoisuutta, monikielisyyttä ja oppilaiden omaa kulttuuritaustaa.

Eläinhippaa kotoutumiskoulutuksessa Kuva: Anne Vatén

Kepeli-harjoitteissa yhtenä tavoitteena on vahvistaa osallistujien suomen kielen taitoa, mutta oman kielen puhumista ei kielletä, vaan kaikkien osallistujien omat kielet ja kulttuurit halutaan tehdä näkyviksi ja merkityksellisiksi. Usein Kepeli-harjoitteissa kannustetaan ottamaan mukaan koko ryhmän kielitaito (ks. esim. Tupla-peli, Parisuhteen roolisoppa sekä Väitearviointi käännösohjelmilla: Ammatti ja työ).

Tulevaisuudessa Suomessa asuu yhä enemmän uusia äidinkieliä puhuvia, kun taas suomen- ja ruotsinkieliset puhujat vähenevät – tällä hetkellä vähennys on 8000 puhujaa vuodessa. Tämä tieto käy ilmi monikielisyysluennolta, jossa professori Janne Saarikivi, tutkijatohtori Heini Lehtonen ja toimittaja Reetta Räty kertovat havainnollisesti siitä, millainen on nykypäivän monikielinen ja kielitietoinen koulu. Saarikivi korostaa, että uusia äidinkieliä puhuvat suomalaiset toimivat kuitenkin monikielisesti: enimmäkseen he käyttävät suomea, mutta heidän käyttämiään muita kieliä voi(si) pitää koko yhteiskunnan resurssina ja rikkautena. Tutkijoiden näkemyksen mukaan suomen kielen oppimista tukee ja helpottaa se, kun oppija oivaltaa, että kaikki kielitaito on tärkeää.

Luennolla kerrotaan Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeesta, jossa koulujen monikielisyyttä tehdään näkyväksi monella tavalla. Opettajat nimeävät teemaviikkoja, joiden aikana luokassa tervehditään jollakin uudella kielellä, jonka joku oppilaista saa opettaa muille. Koulun seinille taiteillaan kyrillisiä aakkosia ja arabialaisia kirjaimia. Lisäksi kylttejä ja ohjeita käännetään myös muille kielille niin, että monikielisyys tulee konkreettisesti näkyväksi. Tähän mennessä tulokset ovat olleet huikeita: niin opettajat kuin oppilaatkin ovat nauttineet uudesta monikielisestä ilmapiiristä! Eräässä luokassa yleensä hiljainen, vain vähän aikaa sitten Suomeen saapunut lapsi pääsi uuteen rooliin, kun sai neuvoa muita kielessä, jonka osaa. Kaveritkin pääsivät näkemään lapsen uudessa valossa, osaavana ja taitavana. Eräs opettaja toi esiin, että monikielisyyden näkyväksi tekeminen on lisännyt lasten itseluottamusta, parantanut luokan ilmapiiriä ja saanut oppilaat auttamaan toisiaan enemmän.

Kepeli-hankkeessa kannustetaan kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, vaikka kieli ei olisikaan vielä hallussa. Kepelin kannalta luennolla esitetäänkin kiinnostava näkemys kielitaidosta. Näkemyksen mukaan samankin kielen puhujien kielelliset kompetenssit ovat aina erilaisia, eikä kukaan puhu ”kokonaista kieltä”, vaan ”kielen palasia”. Katso videolta lisää monikielisyydestä ja siitä, miten oppijoiden kielitaidon voi tehdä näkyväksi. Herättele seuraavalla kerralla oman ryhmäsi osallistujat huomaamaan, miten paljon he jo osaavat, ja pyydä heitä opettamaan sinulle jotakin!

Eveliina Korpela
Kepeli-aktiivi ja Metropolia AMK:n suomen kielen ja viestinnän lehtori